Parapähkinä

Olisinpa tiennyt tämänkin aiemmin näistä superfoodeiksikin kutsutuista pähkinöistä…

Parapähkinää, (joka on kasvitieteellisesti siemen), kerätään Amazonin sademetsistä luonnonvaraisista puista. Puut kasvavat n. 50 m korkuisiksi ja elävät yli 500 vuotiaiksi, ne voivat elää jopa 1600 vuotiaiksi. Ehkä metsän onneksi, siementen muodostuminen on täysin riippuvaista muutamasta tietystä sademetsän pölyttäjälajista ja mm. siksi puiden kasvatus viljelymielessä ei näin ollen ole kannattavaa.

Miksi sitten on hyvä, että viljeleminen ei ole kannattavaa? Siementen kerääjät tavallaan suojelevat metsää, sillä siemenistä saatava raha estää (ainakin jossain määrin) sademetsän kaatamista ja puiden käyttöä sahatavaraksi. Toisaalta, kun näitä siemeniä kerätään luonnonvaraisesta sademetsästä, ihminen arvatenkin sotkee luonnon omia prosesseja. Siemeniä jääkin liian vähän jäljelle puihin, jotta uusia puita kasvaisi metsän oman uudistumisvauhdin mukaisesti. Myöskään puiden pitkä elinikä ei kannusta puuntaimien varjelemiseen ja uusien kasvattamiseen, sillä yhdestä puusta riittää kyllä kerättävää yhden kerääjäsukupolven eliniän ajaksi.

Keräilijöiden turvallisuuteen ja riittävään palkan maksuun liittyy myös epäkohtia. Keräilijöiden tarve on hyvin kausittaista (koska sato kypsyy tiettyyn vuoden aikaan), työ on vaarallista ja siitä maksetaan hyvin vähän. Tämä johtaa siihen, että kerääjät ovat usein yhteiskunnan heikko-osaisia siirtolaisia, joiden on pakko ottaa tämä kausityö vastaan.  Ehkä siksi, suosisinkin Reilun kaupan sertifikaatilla varustettuja parapähkinöitä.

Ai niin ja se parapähkinöiden kovasti varoiteltu korkea seleenipitoisuus. Puu ottaa seleenin  seleenipitoisesta maaperästä ja sen pitoisuus ja imeytyvyys ihmiseen vaihtelee suuresti riippuen lajikkeesta ja maaperän seleenipitoisuudesta. Syödessäsi parapähkinöistä voi olla kuitenkin varma, että vatsaasi päätyy seleeniä suoraan Amazonin maaperästä. 

Lähteet:

Selenium Accumulation, Speciation and Localization in Brazil Nuts (Bertholletia excelsa H.B.K.)

Leonardo W. Lima, 

Gavin C. Stonehouse

,

Christina Walters.

 

Ali F. El Mehdawi

,

Sirine C. Fakra

,

Elizabeth A. H. Pilon-Smits, 

Plants 2019, 8(8), 289; https://doi.org/10.3390/plants8080289

Revisiting the ‘cornerstone of Amazonian conservation’: a socioecological assessment of Brazil nut exploitation, 

Manuel R. Guariguata, 

Peter Cronkleton, 

Amy E. Duchelle & 

Pieter A. Zuidema, 

Biodiversity and Conservation volume 26, pages2007–2027 (2017)

 Kalliola, Risto & Pedro Flores (2011). Brazil nut harvesting in Peruvian Amazonia from the perspective of ecosystem services. Fennia 189: 2, pp. 1–13. ISSN 0015-0010.